keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Täydellisen epätäydellistä

Blogi on viimeisten kuukausien ajan painottunut hyvin vahvasti vauva-arkeen, mutta nyt olisi luvassa pitkästä ajasta sisustusjuttuja!

Mä oon aina ollut kovin sisustusihminen ja joskus pienempänä mun unelma-ammatti olikin sisustussuunnittelija Innoon tai Pieneen Pintaremonttiin. Ihan Marko Paanasta musta ei tullut ainakaan VIELÄ, mutta ehkä vielä jonain päivänä? Sitä päivää odotellessa sisustelen omaa kotia ja syksyn aikana olenkin tehnyt muutamia hankintoja, mitä en ole täällä ehtinyt esittelemään.





Milan synnyttyä sisustus on kokenut jonkinlaisen kolauksen. Miten siitä ihanasta ja siististä kodista muuttuukin vauvan myötä varsinainen sekamelska. Nämä kuvat on nyt napattu ilman yhdenkään tavaran siirtämistä. Valokuvat ei ehkä ole sisustuspostauskategoriaa, mutta mitä sitä suotta luomaan liian kiiltokuvamaista illuusiota? Tältä meillä oikeastikin näyttää. (eilen oli siivouspäivä)








Lapsen myötä myös kalusteita on pitänyt miettiä uudestaan. Ensinäkin luovuimme olohuoneen pöydästä sen terävien kulmien vuoksi ja toiseksi makuuhuoneessa on jo pidemmän aikaa ollut joko tyhjä työpöytä tai työpöytä plus kaksi näyttöä. Vähän riippuen siitä onko koneet firman toimistolla vai ei. Miten tietokoneet voikin olla niin rumia? :D





Mulla on kokoajan jokin sisustushaave mielessä, mutta lähestulkoon aina tyhjillään olevan lompakon vuoksi haaveet pysyvät haaveina. Jo pari kuukautta sitten marssin Askoon hakemaan uudet maton eteiseen ja tämä ostos on todellakin ollut joka pennin arvoinen. Tämä beige matto on nyt  hieman leveämpi ja juuri oikean kokoinen meidän eteiseen. Edellinen harmaahan oli vähän liian kapea. Mielestäni nykyinen matto tuo mukavaa tilantuntua ahtaaseen eteiseen.




Ihan hirveästi uusia sisustusostoksia ei ole tullut tehtyä, siksipä nämä joululahjaksi saadut kastehelmet tuovatkin kivaa piristystä muuten jo "vanhaan" sisustukseen. 

tiistai 29. joulukuuta 2015

Mila 5kk

" Suloinen ja hyväntuulinen neiti. Ketterästi kääntyilee, leluun tarttuu, vie suuhun. Kulkusen ääneen reagoi. Napansa ympäri pyörii. Soseita aloitettu rm:n lisäksi. Kasvut ok."



Taas on yksi kuukausi perhe-elämää takana ja nyt meillä asustaa jo viisikuinen pikkuneiti. Aika menee kovaa vauhtia ja nämä kuukausipostaukset on itseasiassa ihan pelastus. Täytin eilen vauvakirjaa ja ilman näitä kuukausikatsauksia olisin ollut ihan hukassa. Ilman pientä kertausta en olisi mitenkään muistanut tarkasti, millaista elämää meillä elettiin neljä kuukautta sitten. Jotain hyötyä siis tästäkin harrastuksesta!



Viisikuinen Mila on edelleen varsinainen vauhtimimmi. Jatkuvasti pitää höseltää ja lattialla olo on niin siistiä. Leikkimatto ja sen roikkuvat lelut on jo ihan "so last season", Milaa kiinostaa enemmän vilkkuvat, liikkuvat ja äänekkäät lelut. Mila viihtyy lattialla pehmeän palapelimaton päällä hyvin, varsinkin jos lähettyillä on paljon leluja. Lempilelut on FB:n bussi, brion puuhelistin, puhuva nalle ja vauvojen tabletti. Näiden lisäksi myös äidin kännykä ja kaikki lehdet on tosi kivoja, niillä tosin leikitään harvemmin.



Ryömimistä harjoitellaan edelleen, se on niin lähellä mutta silti niin kaukana (onneksi!). Vatsallaan Mila pyörii napansa ympäri ja myös pieni matka liikutaan sivuttain. Eteenpäin menoa harjoitellaan edelleen. Selinmakuulla liikuminen on jo aika hurjaa. Mila nostaa selällään lantion ylös ja samalla ponnistaa itseään iteenpäin. Tämä "selkämyyry" on Milasta hauskaa, varsinkin sängyn päällä.



Mila on 99% hyvällä tuulella ja itku tulee vain väsymyksestä tai nälästä. Näiden ensimmäisten kuukausien aikana Mila on hyvin opettanut meidät vanhemmat toimimaan oikein ja ehkä siksi tällä hetkellä elämä onkin aika helppoa (kopkop , koputtaa puuta). Ensimmäisten kuukausien "taistelut" rytmin löytymisen puolesta on selkeästi tuottanut tulosta ja se helpoittaa tätä arkea kummasti. On helpottavaa tietää 1-3 yösyötön jälkeen, että päivällä nukutaan 3-4 päikkärit ja yöunille käydään 19-19:30.  Väsyneenä voi siis hyvin nauttia itsekin päiväunista.



Mila nukkuu päivällä pinnasängyssä omassa huoneessaan tai liikkeellä ollessamme vaunuissa. Vaunuihin Mila nukahtaa lähes samantien ja sänkyyn nukuttaessa neiti touhuaa ja juttelee hetken yksikseen ennen nukahtamista. 


Viisikuinen pikkuneiti harrastaa seurakunnan kerhoa sekä vauvauintia. Mila viihtyisi kerhoissa varmaan päivittäin, mutta äidin mielestä välillä pitää tehdä muutakin. Kerhojen lisäksi me vauvatreffeillään ahkerasti ja alkuvuodesta syntyy muutama vauvakaveri lisää.



Hieman vajaa nelikuisena aloitimme kiinteiden maistelun ja kuukauden aikana olemme maistelleet jo aika laajasti eri makuja. Vihannessoseet teen itse ja myös hedelmäsosetta silloin tällöin. Sosemaistelut aloitettiin bataatilla ja sen jälkeen on maisteltu: porkkanaa, perunaa, kesäkurpitsaa, parsakaalia ja näiden sekoituksia. Tänään maistoimme ensimmäistä kertaa kaurapuuroa ja myös se upposi erittäin hyvin pieneen mahaan.



Neuvolan mitat: suluissa 4kk

Paino: 6175g  (5805g)
Pituus:63cm    (65,2cm)
Py: 40,6cm (39,6cm)

Nyt Mila käyttää koon 62 vaatteita ja pikkuhijaa siirrytään kokoon 68. Vaipoissa käytämme Liberon touch- vaippaa koossa 3. 


-N

maanantai 28. joulukuuta 2015

Meidän Joulu

Perheen yhteiset vapaapäivät on ihana piristys arjen keskellä, mutta kyllä mä tänään aamulla huokaisin, onneksi taas on arki! (ainakin muutaman päivän)



Meidän joulu oli onnistunut ja vähän vauhdikas. Näimme lähimmäisiä, sukulaisia, ystäviä sekä tuttavia ja nautimme yhteisestä ajasta. Meidän "joulujuoksut" alkoi aatonaattona ja loppui eilen. Kyläilimme monessa paikassa, tai oikeastaan suoraansanoen juoksimme paikasta A paikkaan B viisi päivää. Sinänsä ihan kiva, että näki paljon ihmisiä. Toisaalta reissaaminen alle puolivuotiaan kanssa on aika ööööh miten sen sanoisi, uuvuttavaa? Kaikessa ihanuudessaan tämä joulu taitaa jäädä nyt viimeiseksi  tätä laatua.


Meidän joulujengi

Aatonaattona kävimme Milan Mummilla ja Papalla syömässä ja saunomassa ja samalla nappasimme tonttujen jättämät paketit mukaan. Mummolan tonttujen mielestä Mila on ilmeisesti ollut tosi kiltti, nimittäin lahjasäkki oli melkoinen!

Jouluaaton vietimme Siskon eli Milan kummien luona. Vanhempien eron myötä on saanut heittää hyvästit perinteiselle perhejoululle, mutta tämä sisarusjoulu oli itseasiassa paras joulu erittäin pitkään aikaan!

Mila ja Isomummi

Blogikuvien takana on....aina kaaos :D

Serkukset, kerrankin kaikki kolme hetken paikoillaan

....ja taas mennään!



 Meidän aatto alkoi nopealla aamupalalla, jonka jälkeen suuntasimme Äidinäidin luokse jouluntoivotukseen. Pikaisen visiitin jälkeen pyrähdimme kaupan kautta Nellille...Tai tarkoitus oli pyrähtää :D Ajatus oli käydä nopeasti hakemassa limpparia ja Milalle siistit jouluvaatteet (edellinen asu koki Niskap***an kohtalon).  Todellisuudessa vähän innostuin, kun tajusin joulualejen jo alkaneen. Kävimme katsastamassa Lindexin ja Kappahlin aletarjonnan ja sieltä löytyikin vähän lisälahjoja.

Jouluaattoon kuului joulusauna, joulurauhanjulistus, puuro, kirkko, jouluruoka ja lahjojen availua. Tällä porukalla joulunvietto oli tosi mutkatonta. Jokainen osallistui järjestelyihin jollain tapaa, eikä kukaan joutunut yksin keittiönperukoille, lisäksi ruoan suhteen menimme vähän sieltä mistä aita on matalin. Valmis/puolivalmisruoka kunniaan!








Joululahjat oli tänä vuonna melko lapsipainotteisia, ja esittelenkin nyt vain mitä Mila sai tänä jouluna lahjaksi. Milan mielestä sellofaani ja lelut oli parhaita, mutta äidin mielestä kaikki lahjat oli erittäin mieluisia.





Vaatteita koossa 68-80

 Tää oli nyt tällainen joulupläjäys yhdessä postauksessa. Yritän taas aktivoitua tän blogin kanssa! Hyvää loppuvuotta!





keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Vauvauinti


Jo raskausaikana oli selvää, että Milaa tullaan viemään uimahalliin. Meidän, Milan ja kukkaron onneksi toinen kummeista on vauvauinnin opettaja ja jo ennen syntymää oli puhetta yhteisistä uintireissuista. Vauvaahan saa viedä uimahalliin (lämmitettyyn veteen), mikäli lapsi on vähintään 3kk ja 5 kiloa. Ihan kolmikuisena ei aloitettu uintiharrastusta, koska paino oli vain vähän yli 5 kiloa. Odottelimme muutaman viikon painonnousua ja lähes nelikuisena oli vuorossa ensimmäinen uimareissu.



Mila on aina RAKASTANUT vettä. Pienestä pitäen kylpyheket on ollut erittäin vauhdikkaita ja roiskuvia.  Tästä huolimatta ennen ensimmäistä uintikertaa kylvimme päivittäin ja lisäksi totuttelimme jo kotona suihkussa oloon.

Ensimmäisellä kerralla Mila oli vähän ihmeissään uudesta paikasta ja sen äänistä, mutta pienestä jännityksestä huolimatta Mila oli oikein reipas. Ensimmäisellä kerralla suihku oli vähän jännittävä ja olikin hyvä, että mukana oli ihan yksityisopettaja. Mira neuvoi suihkusta lähtien oikeisiin otteisiin, jotta Mila tuntee olonsa turvalliseksi. Alun suihkuttelujen jälkeen sain ohjeeksi ottaa Milan tiukasti syliin ja mennä reippaasti lastenaltaaseen, jotta pieni ei palellu. Mira painotti erityisesti, että lapsi pitää saada nopeasti kaulaa myöden veteen.


Heti altaaseen päästyämme alkoi uintitreenit. Ensimmäisellä kerralla kävimme läpi uintiotteita. Tämä ylläoleva ote oli mielestäni kaikista helpoin. Siinä Mila saa rauhassa polskutella käsillä ja jaloilla, ettei tule kylmä.



Ensimmäisellä kerralla totuttelimme veteen, toisella kerralla pään päälle kaadettiin vettä ja seuraavalla uintikerralla pääseekin jo sukeltamaan. Hui! 


Uintihetki tulee mennä lapsen ehdoilla. Ensimmäisellä kerralla olimme 30minuuttia altaassa, mutta toisella kerralla vain n. 20 minuuttia, koska Milalla oli selkeästi kylmä (huulet ja kädet sinersi).


Uintihetken jälkeen nopeasti pyyhkeen sisään, suihkuun ja ainakin me kävimme saunan alalauteella lopuksi vähän lämmittelemässä.



Pikaisen saunomisen jälkeen nopeasti vaatteet päälle, maitoa ja vauva päikkäreille. Meillä uinti on ollut mitä parastasta väsyttäjää ja reissun jälkeen uni maistuu ennätyksellisen pitkään, jopa 5 tuntia!



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Raskauden jälkeinen Fysioterapia 2. käynti

Yhteistyö: IhanA Fysio

Kävin viime viikon keskiviikkona IhanA Fysiolla toistamiseen raskauden jälkeisessä fysioterapiassa.  Tällä toisella kerralla keskityimme uusiin hieman vaativampiin harjoitteisiin, ja lopuksi Sini Marjaana vastasi teidän esittämiin kysymyksiin. Viime postaukseen Kysymyksiä tuli muutamia ja listaan ne nyt tähän ihan kärkeen. Mikäli tämän hoitojakson aikana teillä tulee uusia kysymyksiä, voi niitä edelleen esittää kommenttiboksiin.

Kuinka kauan pissankarkailu on normaalia synnytyksen jälkeen? Entä kuinka kauan kestää se, että ei kunnolla tunne pissahätää? Missä vaiheessa näistä on hyvä hakeutua hoitoon, jos ei ala normalisoitumaan?

Virtsankarkailu ei ole ikinä normaalia. Synnytyksen jälkeen vaiva on ns. luonnollista, mutta vain muutamia viikkoja. Mikäli virtsankarkailua esiintyy vielä kahden kuukaudenkin jälkeen synnytyksestä, suosittelee Sini Marjaana hakeutumaan fysioterapiaan. Virtankarkailu synnytyksen jälkeen johtuu hyvinkin usein lantionpohjalihasten heikkoudesta tai lihasten ylijännityksestä. Tämän vuoksi lantionpohjalihaksia tulisi harjoitella jo raskausaikana, sekä viimeistään 48 tunnin sisällä synnytyksestä.

Voisinkin kysäistä mitkä on sellaisia merkkejä että kannattaa epäillä vatsassa vielä olevan diastaasia ja hakeutua fyssarille? 


Yleisimmin ongelman pystyy havaitsemaan pömpöttävästä vatsasta. Myös vatsalihaksia jännittäessä tuleva "harjanne" tai "kimmottomuus" ovat hyviä merkkejä. Harjanteella tarkoitan suorien vatsalihasten väliin jännittäessä tulevaa pientä "kohoumaa". Kimmottomuus taas tarkoittaa saman alueen ponnahtamattomuutta. Tätä jälkimmäistä voi helposti kokeilla selinmakuulla. Mene selinmakuulle ja laina jalat koukkuun. Tämän jälkeen aloita tunnustelemaan suorien vatsalihasten väliä rintalastasta alaspäin. Kohdan pitäisi olla ns. trampoliini. Mikäli sormien alla tuntuu vain "löllöä", on silloin kyseessä tämä kimmottomuus. Näiden tunnustelu voi kuitenkin kotikonstein olla hieman hankalaa, mikäli vatsanseudulla on suuri rasvakudos.

Onko virtsankarkailun ehkäisemiseksi/vaivan parantamiseksi synnytyksen jälkeen olemassa "kotikonsteja" vai olisiko parempi hakeutua fysioterapiaan, missä vaiheessa? Onko tälle vaivalle, jotain tiettyä rajaa, mikä on normaalia?  

On! Paras kotikonsti on aloittaa lantionpohjanlihasten harjoittelu 48h sisällä synnytyksestä. Synnytyksen jälkeen omatoimista harjoittelua voi hyvin tehdä n. kaksi kuukautta, mutta mikäli säännöllinen harjoittelu ei tuota tulosta (edelleen virtsankarkailua) olisi hyvä hakeutua fysioterapiaan.

Voiko fysioterapiaan hakeutua/ onko siitä hyötyä, vaikka synnytyksestä on jo 3 vuotta aikaa?

Voi todellakin. Useilla asiakkaista on synnytyksestä aikaa jopa 10-15- vuotta. Ongelmaa "hoidetaan" samantyylisillä harjoitteilla riippumatta synnytysvuodesta. Esimerkkiharjoituksia on tässä postauksessa.



Tämä toinen käynti oli hieman erilainen, mitä ensimmäinen. Ihan ensinnäkin tapaamisesta sai huomattavasti enemmän irti, kun Mila oli kotona Mumminsa kanssa. Ensimmäisellä kerralla Mila nimittäin huusi about puoli tuntia! (heh keskittyminen ehkä hieman herpaantui välillä)

Keskiviikon tapaaminen alkoi taas peilin edestä. Kokovartalopeili on mulle tällä hetkellä vähän kääk- juttu. Meillä ei ole kotona lainkaan kokoartalopeiliä (saamattomiako?), niin koko kropan näkeminen aina hieman jänittää. Onneksi kroppa on taas palautunut lisää viime kerrasta. Oli ilo huomata, että pieni skarppaus ruoan kanssa on tosiaan tuottanut toivottua tulosta.

Peilin edessä koko homma lähti selän tunnustelusta. Viimeksi mun selkä (tai oikeastaan koko kroppa) oli ylijännittyneessä tilassa ja varsinkin selkälihakset olivat, kuin kaksi rautakankea. Liikkuvuusharjoittelu ja kropan rentouttaminen on selkeästi toiminut, kun selkä oli nyt "normaali". Lisäksi kova selkäsärky on nyt ainakin toistaiseksi pysynyt poissa! Peilin edessä teimme taas sekä sivu- että takataivutukset. Tällä kertaa kesivartalo pysyi jo hyvin hallinnassa, eikä sivutaivutuksessa vatsa pulahtanut viime kerran tavoin ulos.

Seuraavaksi oli vuorossa vatsalihaksien tunnustelua. Olin jo salaa toivonut niiden palautumista, odotan niin innolla kunnon vatsalihastreenejä. Mutta ei , vieläKÄÄN ei ole sen aika. Erkaumaa oli enää 3cm (2,7cm normaali mitta), mutta siitä huolimatta navan kohdalla oli löllöä ja vatsalihastreenit saavat edelleen odottaa.  Ylä- ja alavatsassa tilanne on jo hyvä, mutta ei auta. Teimme muutamia rutistuksia ja niissä vatsa pullahti ulos. En olisi ikipäivänä uskonut palautumisen kestävän näin kauan! Ilman fysioterapiaa olisin jo kovaa tahtia tekemässä linkkareita ja hoovereita. Onneksi menin tarkistuttamaan tilanteen.

Vatsalihasten tarkistuksen ja muutamien rutistuksien jälkeen oli aika käydä tulevat kotitehtävät läpi. Sain kolme erilaista liikettä tehtäväksi päivittäin. Nämä uudet liikkeet ovat jo vähän haastavampia ja pitää tosissaan tehdä töitä, jotta poikittainen vatsalihas aktivoituu. Pienenä lisähuomiona vielä! Käy kurkkaamassa edellisen käynnin postaus  täältä, mikäli postaus on mennyt ohi (Tekstissä hyvä vinkki, kuinka tarkistaa lantiopohjalihasten oikeaoppinen harjoittelu).

1. Käden nosto selinmakuulla

Asetu selinmakuulle jalkapohjat kiinni lattiaan. Nosta oikea käsi ylös- vedä keuhkot täyteen happea- uloshengityksellä aktivoi lantionpohjalihakset ja poikittainen vatsalihas-Nosta käsi- Rentouta. 







2. Kylkimakuulla

Asetu kylkimakuulle. Laske pää lepäämään käden päälle ja jätä toinenkin käsi rennoksi. Pidä pää suorassa ja työnnä lonkkaa pois päin. Tässä liikkeessä sama juttu. vedä keuhkot täyteen happea ja uloshengityksellä aktivoi lantionpohjalihakset ja poikittainen vatsalihas- Rentouta. 




3. Konttausasento

Asetu konttausasentoon. Tarkista, että polvet ovat lonkan kanssa samassa linjassa. Huomioi pään asento. Tee harjoitus: Vedä keuhkot täyteen happea ja uloshengityksellä aktivoi lantionpohjalihakset ja poikittainen vatsalihas- Rentouta. 





Nämä kolme harjoitusta on tehokkaita liikkeitä lantionpohjalihasten sekä poikittaisen vatsalihaksen aktivointiin. Nämä harjoitukset edesauttavat erkauman hoidossa, oli siitä synnytyksestä aikaa 3 kuukautta tai jopa 15 vuotta.

Näitä harjoituksia tehdessä tietynlainen rehkiminen on turhaa. Jännitä lantionpohjalihaksia ja poikittaista vatsalihasta lempeästi, mutta kuitenkin niin, että tunnistat tekeväsi liikkeet oikein. Mikäli oikeiden lihaksien löytäminen tuottaa vaikeuksia, suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen!

Virtsankarkailu ja pömppövatsa ei ole normaalia, koskaan ei ole liian myöhäistä päästä näistä vaivoista eroon.



Fysioterapiakäynti saatu!
En hyödy linkkien klikailuista.