Projekti MAHA....ja peppu

Nyt on reilu vuosi synnytyksestä, ja EDELLEEN vatsa on vähän löllö ja niitä raskauskiloja löytyy se reilu 5kg. Haluaisin edelleen pudottaa ja kiinteyttää sen lähemmäs kymmenen kiloa, mutta kilot tuntuvat olevan todella tiukassa. Tai sitten se on se kuuluisa itsekuri mikä tässä puuttuu.

Vatsa on selkeästi palautunut jo aika hyvin, mutta edelleen vatsanseudulla ja kyljissä on löllöä, mikä ei varsinkaan tiukempien vaatteiden kanssa näytä kivalta. Onneksi kuitenkin muutosta tapahtuu kokoajan, kunhan vain jaksaa yrittää. Mä olen ikuinen herkkupeppu (enkä siis hyvällä tavalla), vaan suklaat sun muut herkut maistuu. Käyn salilla ja jumpissa, mutta eihän se yksinään riitä. Ruokavalio on ärsyttävän isossa roolissa tässä projektissa. Ja mulla ei ainakaan ole ongelmana, että unohtaisin syödä kaiken touhun keskellä.

Mä olen oikeastaan koko aikuisikäni ollut jollain kuurilla, tai ainakin yrittänyt olla. On ollut herkkulakkoa, diettiä ja ihan kisadieettiä. Olen tottunut, että muutksia tulee nopeasti, joten tämä hidas edistyminen tuntuu toisinaan aika raskaalta. Pienikokoiset vaatteet odottaa kaapin perällä käyttäjäänsä, mutta en ole lainkaan varma tuleeko ne enää koskaan mahtumaan päälle niin kuin joskus. Toivottavasti!

Tekstillä ei nyt ollut mitään sen ihmeempää pointtia. Halusin vain kertoa teille muillekin raskauskilojen ikuisille pudottajille, että samassa veneessä ollaan. Yritys on kova (ainakin kun sille päälle sattuu), mutta saapa nähdä! Meillä on ollut ajatuksena lähteä loppuvuodesta ulkomaan matkalle ja vähän timmimpi rantalook houkuttaisi. Onneksi on taas syksy, nimittäin se tarkoittaa minulle aina tietynlaista skarppausta herkkujen suhteen. Toivottavasti tälläkerralla onnistuisin ja saisin nämä viimeisetkin mammakilot karistettua. Silloin olo olisi parempi, ja olisihan se paljon mukavampi lähteä joskus uuteen raskauteen ns. nollatilanteesta, eikä valmiiksi plussan puolelta. En nimittäin halua enää ikinä, että vaaka täyttää yli 90 kiloa, raskaana tai ei!