Me olemme olleet nyt kaksi vuotta Helmi Säästöpankin asiakkaina ja heinäkuussa iskeneen kovan asuntokuumeen myötä meidän tulevaisuutta suunniteltiin pankissa samalla, kun katsoimme minkälaista lainaa meidän olisi mahdollista saada. Isompi asunto, itseasiassa omakotitalo on haaveissa ja itse ainakin toivoisin sen täydellisen löytyvän mahdollisimman pian. Pakko tunnustaa, että vierailen oikotiellä valehtelematta päivittäin. Toivoisin sen The talon löytyvän tällätapaa vain odotellen, mutta vaikuttaa että meidän vaatimuslista on aivan liian pitkä. Tuntuu tyhmältä panostaa rahallisesti suuria summia ihan vain kivaa varten, ja eihän tässä toisaalta mikään kiire olekaan.
Pari viikkoa on nyt mietitty ihan rakennuttamisvaihtoehtoa. Silloin kaikesta saisi päättää itse, mutta talon lopullisen hinnan saa tietoonsa vasta sitten joskus. Rakennuttaminen tuntuu ainakin tällä hetkellä vähän liian isolta paukulta. Toisaalta myöskään tämän hetkinen rahallinen tilanne tuskin antaisi sille edes mahdollisuuksia, ainakaan rakennuttaa sitä unelmien taloa. Ehkä jossain lähi tulevaisuudessa kuitenkin?
Pankissa meidän viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin myös häät, iik! Me molemmat tahdomme ehdottomasti naimisiin tulevaisuudessa, mutta ikuisena prinsessahäiden unelmoijana siihenkin menee varmasti lähemmäs kymppitonnin suuruinen summa. Säästöjä kyllä löytyy, mutta onko ne häät nyt sitten kuitenkaan kaiken sen rahan arvoiset? Meillähän menee hyvin näinkin. muuttaisiko se naimisiin meno oikeasti muuten kuin juridisesti? Joka tapauksessa, se on haave ja haluaisin viettää meidän päivää lähitulevaisuudessa. Itseasiassa mekkoakin on jo sovitettu ;)
Sitten se kolman kuumeen kohde. VAUVA! Tämä "tauti" on odotettavissa myös lähivuosina, mutta ei vielä. Yksinkertaisesti en ole siihen vielä valmis, vaikka se saattaisikin olla ihan fiksu kuumeilu Milan ollessa reilun vuoden ikäinen. Itselläni on Isosisko kaksi vuotta vanhempi, ja olisi ihanaa saada Milallekin joku yhtä tärkeä ihminen pienellä ikäerolla. Aluksi leikkikaveriksi ja myöhemmin yhdeksi parhaista ystävistä, jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut (yyyh, kyynel! <3). Toisaalta minulla on myös kuusi vuotta nuorempi pikkusisko ja kahdeksan vuotta nuorempi veli, nämäkin tyypit on erittäin tärkeitä ja varsinkin pikkusiskon kanssa on kyllä tullut vietettyä paljonkin aikaa. Veliä unohtamatta. Ehkä sillä ikäerolla ei sitten juurikaan ole merkitystä. Tärkeä sisarus siitä tulevasta vauvasta tulee varmasti, vaikka ikäeroa olisikin normia enemmän.
Mites te lukijat, kuumeillaanko siellä? Millä ikäerolla teidän lapset ovat syntyneet, ja onko se ollut toimiva kombo?
Kuvat: Heli Mielonen // ethän kopioi
Kuvat kyllä nyt kruunaa tekstin, tykkään ton Helin ottamista kuvista kovasti :)
VastaaPoistaMeidän lapset on vanhin 4v10kk, 3v7kk ja 1v2kk. Aluksi pelotti noin pieni ikäero kahdelle ensimmäiselle, mutta se osoittautui loistavaksi jutuksi! Kinaa on paljon, mutta on nuo läheisiä.♡ pienin alkaa pikkuhiljaa päästä messiin mukaan, varmasti saa isommista hyvät kaverit! Näillä meidän perhesuhteilla sanoisin, että pienempi ikäero on parempi ja helpompi, mutta perheet ja lapset on yksilöitä!! :) meille tuo 1v3kk ikäero ei ollutkaan vaikea juttu ja keskimmäisen lapsen vauvavuosi taaperon ollessa mukana kuvioissa oli helpompi kuin esikoisen vauvavuosi VAIKKA esikoinen oli superhelppo (ainut miinus oli esikoisen katkonaiset yöt vauvana).
VastaaPoistaNyt on kädet täynnä työtä, mutta koko ajan helpottaa kun lapset kasvaa (kolmatta uhmaikää odotellessa...:D).
Aiemmin haaveilin vahvasti neljännestä, nyt koitan haudata ne ajatukset. Kolmas lapsi koetteli perheen rakennetta alkuun niin paljon, kädet ei millään riittäneet ja isommat joutuivat väkisin paljon paitsioon huomion suhteen. En halua isosisaruksia siihen höykytykseen enää, vaikka varmasti aika kultaakin muistoja. :)
Vanhempi lapsi nyt 2v9kk ja nuorempi 1v2kk. Eli puolitoista vuotta ikäeroa. Alkuun tuntui ajoittain raskaalta, mutta kyllä se palkitsee nyt kun leikkivät jo pitkiäkin aikoja kahdestaan, saa vaikka imuroitua ihan rauhassa! :D
VastaaPoistaMinä ite liputan sen puolesta että kaikki lapset vaan samaan syssyyn "alta pois" niin sitten ne joskus on kaikki yhtä aikaa isoja ja saa sitten huokasta :D En ite jaksais sitä että kun nuorin olis vaikkapa 5v niin sitten sen pitkän tauon jälkeen pitäis alottaa kaikki taas alusta. Helppo oli nyt kun kaikki vauvajutut oli tuoreessa muistissa ja vaatteet/tarvikkeetkin vielä varastoon roudaamatta :D Tämä toimii meillä (ja lisää lapsia on tilauksessa) mutta jonkun muun korvaan voi särähtää :)