torstai 12. toukokuuta 2016

Nyt se loppui

Pidempi aikaisimmat lukijani varmasti muistavat, kuika kirjoitin jo raskausaikana imetyksen olevan minulle aika toissijainen asia. Ennen synnytystä olin vahvasti sitä mieltä, etten koe imetystä lainkaan omana juttunani ja korvikkeen antaminen tuntui silloin paljon paremmalta vaihtoehdolta. Pullosta syötettäessä molemmat vanhemmat olisivat ikäänkuin samalla viivalla, ja koin pulloruokinnan muutenkin olevan huomattavasti helpompi ratkaisu.




 Milan synnyttyä asiat kuitenkin lähtivät menemään imetyksen suuntaan. Heti synnytyssalissa Mila tyrkättiin suoraan rinnalle, eikä siinä tuoreena äitinä edes ehtinyt miettiä muita vaihtoehtoja. Lisäksi olin onnekkaassa asemassa, kun maito alkoi heti nousta ja Mila osasi heti oikean imuotteen. Ensimmäisinä kuukausina maitoa tuli reilusti jopa yli meidän tarpeen ja siksi luovutinkin maitoa vastasyntyneille muutaman kuukauden ajan. Imetyksestä tuli heti luonnollinen asia ja korvike maitoa ei annettu ensimmäisinä kuukausina lainkaan.

Muistan kuinka pari ensimmäistä kuukautta istuin pitkiä aikoja imettämässä sohvan divaaniosassa ja valehtelisen jos väittäisin, että imetys ei olisi ollut toisinaan myös negatiivinen juttu meidän perheessä. Tuore Isä jäi väkisinkin tahtomattaan hieman kakkoseksi, koska vauva vain söi ja nukkui. Tästä syystä pumppasinkin maitoa toisinaan myös pulloon, jotta toinenkin vanhempi pääsisi syöttämään omaa lastaan ja nauttimaan siitä suunnattoman ihanasta, joskin erilaisesta läheisyydestä vastasyntyneen lapsensa kanssa.




Imetys oli kuitenkin aina se ykkös juttu ja lopulta pulloa ei huolittu enää lainkaan. Itseäni asia vaivasi välillä paljonkin, koska oli niin vaikea lähteä mihinkään paria tuntia pidemmäksi ajaksi. Pakkohan lapsen oli ruokaa saada. Asian kanssa kuitenkin oppi nopeasti elämään, ja onhan imetyksessä myös puolensa. Maito on ilmaista ja aina sopivan lämmintä. Lisäksi imettäessä saa niin paljon sellasta mitä pulloruokinnassa jää uupumaan.

Imetys jatkui jatkumistaan lapsentahtisesti ja vuodenvaihteen jälkeen aloin miettiä imetyksen lopettamista viimeistään Milan ollessa yhdeksänkuukauden vanha. Suoraansanoen en edes tiedä miksi juuri yhdeksän kuukautta, ehkä se vain tuntui siinä vaiheessa hyvältä ajalta. 7-8 kuukauden vanhana Mila alkoi pikkuhiljaa taas hyväksymään tuttipullomaitoa ruokajuomana. Aluksi pullosta otettiin vain pieniä hörppyjä ruokailun ohessa ja lopulta maitoa alkoi mennä yli 100ml/ ruokailu rintaruokinnan lisäksi. Näihin samoihin aikoihin Mila sairasti ensimmäisen kuumeensa ja kipeenä juuri mikään ruoka, ei edes tissimaito maistunut. Tervehdyttyään pullo alkoi maistua päivä päivältä enemmän ja enemmän ja olin todella ihmeissäni. Nytkö se loppuu? Oli ihanaa, että vieroitus rintamaidosta pulloon lähti niin lapsentahtisesti, mutta omaksi hämmästyksekseni en ollutkaan vielä valmis lopettamaan imetystaivaltani. Yritin päivittäin tarjota rintamaitoa, mutta selvästi pullo alkoi kiinnostaa enemmän. Tissiä syötiin silloin tällöin, mutta tiesin sen loppumisen olevan vain ajan kysymys.



Mila olisi siirtynyt kokonaan pulloon jo pari kuukautta sitten, mutta oman irtipäästämisen tuskan vuoksi soudettiin ja huovattiin asian kanssa ja Mila kävi pitkään kerran kaksi päivässä koittamassa josko maitoa tulisi. Oli huojentavaa huomata, ettei maito lopu päivässä, tai edes viikossa, vaikka imetyskerrat vähenivätkin radikaalisti. Pikkuhiljaa rintaruokinnat jäivät pois kokonaan ja pari viikkoa on menty pelkällä tuttipullolla. En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta imetyksen lopettaminen oli lopulta vaikeampaa mitä olisin vuosi sitten kuvitellut. Pienestä vauvastani on kasvanut jo iso tyttö ja sen kanssa on vain elettävä. Haikeudella muistelen imetystaivaltamme ja näin jälkikäteen olen erittäin iloinen, että Mila nostettiin rinnalleni heti synnyttyään.  Yksi asia jäi kuitenkin hieman harmittamaan. Tajusin jokin aika sitten, ettemme ole ottanut yhtäkään imetyskuvaa tämän liki kymmenen kuukauden aikana. Imetys oli kuitenkin niin pitkään iso osa elämäämme, että olisi ollut mukavaa, jos siitä olisi jäänyt jokin konkreettinen muisto roikkutissien lisäksi. No ehkä ensi kierroksella sitten.

18 kommenttia:

  1. Imettäessä saa niin paljon sellaista, mikä pulloruokinnassa jää uupumaan?

    Jäin tota virkettä miettimään. Mitä se muu on? Itsellä toinen lapsi imetetty toinen pulloruokittu enkä näe heissä eroa. Haluaisin kuulla tarkennusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni läheisyys lapsen kanssa on ihan erilaista jos syöttää maidon pullosta. Samoin katsekontakti ja silitys/käsillä tutkiskelu. Meillä ainakin imettäessä lapsi tutkii käsillään kaulakorua, hiuksia silittää ja haluaa itse silitystä. Pullosta vsin syödään ja se siitä.

      Toki lapset ovat erilaisia ja kaikki eivät näin Toimi :)

      Poista
    2. Ny kyl munkii tarvii sen verran sanoa, että meillä Topsukka myös silittelee kun syö pullosta. Riippuu toki asennosta :) ja minä nenällä 'silittelen' eskimopusuja :). Eli ihan noin jyrkkää lausetta en ehkä sanoisi :)...

      Poista
    3. Kyllähän äidinmaidossa jo itsessään on paljon sellaista, mitä korvikkeessa ei ole. :) Ei tarvitse paljoa edes googletella, siitä ei voi ollenkaan kiistellä edes. :)

      Hieno imetystaival teillä takana Netta! <3

      Poista
    4. Ja korvikkeessa sitä mitä äidin maidossa. Tää on ikuisuuskysymys kumpi on parempi. Oikeesti sillä ei ole edes väliä. On vanhemmasta kiinni millaista läheisyyttä syöttäessä tulee. Pullolla tai tissillä.

      Poista
    5. Korvikkeessa sitä mitä ei

      Poista
    6. Anteeksi mutta mitä?! Siis että korvikkeessa on sun mielestä jotain mitä äidinmaidossa ei? :D Ja mitähän se sun mielestäsi on ;) No joo teollisesti tuotettua tavaraa.. nimenomaan äidinmaidonKORVIKETTA, eli ei lähelläkään yhtä hyvää vauvalle kuin äidinmaito. Samaa mieltä toki, jokainen tekee päätöksensä vauvansa ruokinnasta. Mutta fakta on kuitenkin se, että äidinmaito on vauvalle kaikkein ravintorikkainta ja parasta ruokaa, mitä voi olla. Vaikka muuta itsellesi uskottelisitkin. :) Peace, mutta faktat faktoina. :)

      Poista
    7. Kuulostaa aika kauheelle tuo viimisin kommentti tällasen äidin korviin jolla ei koskaan noussut maito vauvan tarpeita vastaamaan. Tollasten kommenttien takia tulee myös helvetin riittämätön olo joten peace vaan sinnekki ja voitasko mielummin kaikki äidit tukea toisiamme kuin lytätä jos joku, tekee erilailla...

      Poista
    8. Olen pahoillani, että imetyksesi ei onnistunut, varsinkin jos olisit itse halunnut imettää.

      Silti se, että sinulle tulee riittämätön olo, ei poista sitä tosiasiaa, että rintamaito on vauvalle parasta ravintoa. Korvike sitten kakkosena (aiemminhan annettin mehuja esim. jo pariviikkoiselle) mutta tosiasia se on, vaikka siitä kenelle tulisi miten paha mieli. En minä ainakaan kommentillani tarkoittanut ketään lytätä. Lyttäsin vaan sen, mitä ylempi ano sanoi, että korvike olisi yhtä hyvä. Ei se ravintona ole, ja sille ei kukaan mitään voi, vaikka olo olisikin siitä kurja.

      Tärkeintä on tietty, että lapsi saa ravintoa ja rakkautta. :)

      Poista
    9. En sanonut yhtä hyvä, vaan että korvikkeesta saa jotain mitä rintamaidosta ei. Korvike on TÄYSIN vauvan tarpeita vastaamaan. Rintamaidon koostumus riippuu pitkälle äidin syömisestä. Toinen mikä korvikkeessa on paremmin on isän osallistuminen ja yhtä läheinen suhde vauvaan.

      Tästä on ihan turha taistella, nostaa itseä ylemmäs tai lyttääntyä alemmas.

      Itse molemmat kokeneena voin sanoa, että isompana ne lapset on ihan samanlaisia, tuli se maito mistä tuutista vaan.

      Poista
    10. Vaivojenkin tarpeet on erilaisia, ei voida määrittää tarkkaan minkä määrän esim rasvaa kukin vauva tarvitsee. Äidin elimistö priorisoi ja tuottaa lapselle terveellisen ja sopivan maidon AINA, äiti jää sit ravinteissa tappiolle, jos jää (kunhan juo vettä tarpeeksi ja saa energiaa, että on mistä maitoa tehdä). + äm:sta saa vastustuskykyä + tutkimusten mukaan imetyksellä on lukuisia positiivisia vaikutuksia esim oppimiskykyyn.

      Näin kaikella ystävyydellä muutama fakta.:)

      Tarkoitus ei missään nimessä ole vertailla tai vähätellä! Toki lapsi kasvaa maidolla kuin maidolla eikä korvikkeesta sinänsä haittaa ole. :)

      Imetys on luonnollisuudessaan ihana ja upea ja ihmeellinen asia! Harmi, ettei sen edut ole yleisesti kaikilla tiedossa. Oon miettinyt mahtaisiko moni äiti muuttaa asennettaan imetystä kohtaan, jos perehtyisi imetyksen hyötyihin...:)

      Loppuun mun henkkoht mielipide. Kun pulloruokintaa puolustetaan sillä, että isäkin saa syöttää ja luoda suhdetta lapseen. Sekö ei muilla keinoin onnistu? Luonto on järjestänyt ruokkimisen äidille, isällä ei ole tissejä.:D (pilke silmäkulmassa) Mutta kyllähän isä voi nauttia lapsestaan ja sylitellä ja hoitaa sitä syöttöjen välissä vai kaiken ajan, jos haluaa. :) ei siihen tuttipulloja tarvita. <3

      Kaikki kunnia äideille, olipa se maito sitten tissistä tai pullosta!

      Poista
    11. Ja lisätäkseni, että korvikkeen ravinteet on jälkikäteen lisättyjä, synteettisiä. Eli aina huonompia kuin luonnon omat vitamiinit ja ravinteet, imeytyvät heikommin jne. (Eikös korvikemaitokin kuumenneta säilyvyyden takia->luonnollinen ravinnekanta tuhoutuu->kaikki joudutaan lisäämään käsiteltyyn maitoon?)

      Jos käyään hiuksia halkomaan...:)

      Poista
    12. Äidinmaito on aina parasta ravintoa vauvalle, huolimatta äidin ruokavaliosta. �� En pysty puhelimella linkkaamaan mutta tieteellinen tutkimus jossa vertailtiin kehitysmaissa elävien äitien maitoa (eli "köyhää" ravintoa saavien äitien) hyvinvointivaltiossa elävien ns.terveellistä ruokavaliota noudattavien äitien maitoon osoitti et maidon koostumus on hyvinkin samanlainen, ja sisältää enemmän luontaisia vitamiineja ja ravinteita kuin mikään korvike.
      Terv. Tuo vähän ylempi ano tuolla ��

      Poista
    13. Tai jos vaan lopetetaan se sädekehän kiillotus? Toiset tutkimukset puoltaa rintaruokintaa, toiset ei.

      Kaikille se ei ole valinta, joten tuollainen päsmäröinti ja päteminen pistää vaan vituttamaan.

      Poista
    14. Eihän faktojen myöntäminen ole sädekehän kiillotusta. Faktat on olemassa, haluttiin tai ei. Niistä puhuminen ei tee imettävistä äideistä YHTÄÄN parempia, mutta vaikeneminen ei myöskään edistä tiedon välittämistä esim niistä imetyksen hyödyistä. :)

      Ja tämä siis pointtina lähinnä niitä ajatellen, jotka eivät HALUA imettää. Onnistuneen imetyksen soisi kenelle tahansa sitä haluavalle, mutta faktahan sekin on, että esim maitorauhaset voi puuttua kokonaan eikä maitoa tule. Hyvä, että on korvikkeita!

      Poista
  2. Tyttö on nyt vuoden ikään päästyään alkanut vähentää imetyskertoja itsekseen. Myös rinnallaoloaika per kerta on lyhentynyt. Tavoitteeni oli imettää vuoden ikään, joten periaatteesahan pikkuisen oma vieroitus osuu hyvin kohdalle. Ja periaatteessa olen itsekin tyytyväinen, jos siirrytään eteenpäin. Toisaalta imetys on kuitenkin niin kivaa, että iloitsin jokaisesta kerrasta, kun tyttö vielä rinnalle halajaa. Ristikkäistä :)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit <3