sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Ihana kamala arki

Heippa vaan, ja hyvää maanantaita!

Viikonloppu meni tälläkin kertaa ihan liian nopeasti ohi. Maanantaisin olo tuntuu aina ihan jyrän alle jääneeltä, joten aamut tuntuu jotenkin viikon alussa extrapahalta. Ehkä syy maanantaiväsymykseen on viikonlopun nukkuma-aamut. On Ihanaa nukkua jopa kahdeksaan kun pikkuneiti heräilee aina 5:30-6:00, mutta rytminmuutos mikä rytminmuutos. Niin ihanaa kun nukkuminen onkin on se kyllä myöskin tietyllä tapaa myös väsyttävää nukkua pidempään ja sekoittaa sitä rutinoitunutta rytmiä.

Meidän yöt on ollut nyt viime viikon ihan hirveitä. Mila nukkuu sikeästi 19:30-n. 03:00 ja sen jälkeen alkaa ihan kamala show. Ei halua maitoa, ei halua syliä, ei oo pissaa, ei oo kakkaa, tutti on syvältä, ja nunnu kans. Haluaa jotain mitä ei itse edes tiedä haluavansa.Koita siinä sitten keksiä joku kikka uudelleen nukahtamiseen . Onneksi uni tulee vielä uudelleen, vaikkakin eritääin katkonaisesti. Ehkä tää on taas vaan vaihe ja asian kanssa on vaan elettävä, mut onhan tää nyt ihan syvältä! Varsinkin kun tietää lapsettomien kavereiden nukkuvan 10-11 aamulla. Oon ehkä vähän kade! 




Viikonlopun jäljiltä meillä on myös aina erittäin sotkuista. Kaikki tavarat on pudonnut lattialle ku kakka pepusta. Astioita on ympäri asuntoa ja pyykkikaappi ihan täynnä. Hiekkaa ainakin puoli kiloa eteisen lattialla ja vaipparoskiskin on täynnä. Onni onnettomuudessa on tämän päivän vauvatreffit meillä. Pakko siivota, jotta kehtaa vieraille oven avata. 

Onni on tekokukat, joiden antiosta meillä kukkii aina. Ensimmäisen kuvan alimman rivin keskimmäisen kuvan tulppaanit on Finnmarin tekokukkia ja on kyllä ollut joka sentin arvoiset. Mä olen niin onneton viherpeukalo, että oikeat kukat kestää vain hetken.



Milloin siitä mun pienestä kesävauvasta kasvoi noin iso? Kaikkea vasten pitää nousta seisomaan ja joka paikka pitää käydä tutkimassa. Tv- tason ja sohvapöydän on saanut tyhjentää uteliaan vauvan ulottumattomiin ja meillä on aika tavaraton olohuone tällä hetkellä. Mulla oli periaate, ettei mitään nosteta pois, vaan Milan pitää oppia jos sanotaan "ei". Suunnitelmista on kuitenkin joustettava siinä vaiheessa, kun lasimaljakot on pudonnut kaksi kertaa lattialle. Milalle sanat "äidin", "älä" ja "ei" on ihan toissijaisia. Hän haluaa niin hän myös tekee ja vanhempien on vaan joustettava omista periaatteistaan. Eli hei hei vaan kaikki sisustusesineet!



Vaikka välillä ärsyttää, väsyttää, haluaisi elää siististi ja laittaa kodin nätisti, siltikään en vaihtaisi tätä maanantaita ja meidän arkea pois mistään hinnasta. Ei ehkä ole ihanampaa tapaa herätä aamulla kuin märkään pusuun ja siihen kun toinen pöristää mun poskea tai kättä, vaikka kukkokaan ei olisi vielä kiekaissut. Arjesta ei varmasti puutu vauhtia ja tekemistä, eikä myöskään haleja ja pusuja. On ihanaa olla jollekin kaikki kaikessa, vaikka se onkin välillä raskasta.
Postaus lähti nyt vähän rönsyämään ja ajatus oli kirjoittaa ihan munlainen teksti. No aina ei voi ennakoida, eikä pidäkään. Eletään hetkessä ja nautitaan tosta ihanasta keväisestä säästä!




1 kommentti:

  1. Sun blogi on kiva, mut miks sulla on aina tietyin väliajoin aina pitempi tauko teksteissä?
    Sun juttuja on kiva lukea, olis kiva jos kirjoittaisit monta kertaa viikossa! :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit <3