Viikonloppu- Siskon häät

Huh, mikä viikonloppu takana! Nyt olo on aika ryytynyt ja tuntuu, että olisin jäänyt katujyrän alle. Oloista huolimatta, kaikki oli vähintäänkin sen arvoista. Viime perjantaina siis lähdettiin ajamaan Joensuuta kohti jo hyvissä ajoin. Häät olivat lauantaina, mutta perjantaille oli luvassa paljon puuhailtavaa.

Automatka ja perjantainen puuhailu lähelle puoltayötä sai jalat aika "hyvään" jamaan. Sisäreidet hinkkasi koko päivän yhteen ja siitä tuloksena oli kovat nirhaumat sisäreisissä sekä pientä vaippaihotumaa. Aamulla lähetin Iskän kauppaan hakemaan talkkia jotta pystyisin kävelemään normaalisti. No eihän se ihan mennyt kuten olin suunnitellut...ihottuma teki kipeää, mutta ajattelin, et kyllä mä tahdonvoimalla selviän. Nyt on Nellin ja Henrin päivä!  (ja sitäpaits, eiks oo ihan ok kävellä vaappuen puolelta toiselle jalat levällään ? :D)

Aamulla oli vähän vielä juhlapaikan valmistelemista ja sen jälkeen lähdimme Top Studiolle meikkiin ja hiustenlaittoon. Ai että oli ihana vaan istua, kun toiset tekee kaiken mun puolesta! Meikki ja hiukset onnistui täydellisesti ja olin todella tyytyväinen. Aamun aikana turvotus jaloissa ja koko vartalossa nousi aika nopeasti ja kampaamokäynnin jälkeen en enään saanut kenkiä jalkaan. Mulla tuli mun jaloista ja nilkoista mieleen niiskuneidin nilkat, niin muhkut ne oli.

Top Studiolta kiiruhdimme hotellihuoneelle pukemaan juhlavaatteet päälle. Mulle tuli tosin käsky nostaa jalat ylös ja hetki hengähtää, jotta jalat saisivat levätä edes hetken.

Mua ärsytti hirveesti vaa istua tyhjänpanttina ja toimettomana. En mä oo tottunu siihen, etten jaksa...mut pakko se oli nöyrtyä ja istahtaa hetkeksi. 

Oma olo oli tosi muhku, ja peilistä katsoi muumimamma juhlatamineissa. Mutta onneksi morsian oli niin kaunis, että olisi itse jäänyt kakkoseksi niin turvonneena, kuin ilmankin turvotusta.

Jos en vielä sanonut, niin häät oli ihan huiput! Paljon naurua ja onnenkyyneliä. Päivä oli yksi tämän kesän kohokohdista ja muistan sen varmasti loppuelämäni. Nyt on aika vähän rauhoittua, jotta Mini viihtyisi vielä hetken yksiössään. Tämän viikon ajatelin vain levätä ja käydä jumpassa. Viikonloppuna on luvassa mökkeilyä ja ensiviikolla teen loppuja valmistelua ennen synnytystä. Sitten onkin jo laskettuaika ja Minillä on lupa tulla.

Me ollaan juteltu asiasta Minin kanssa, mut en oo ihan täysin vakuuttunut siitä, et tajusko toi pikkuhörhö mitään. Jos se on yhtä jäärä, kuin äitinsä, hän ei välitä mun pyynnöistä vaan tulee just silloin ku ite tahtoo. No odotellaan! 

Huomenna on taas neuvola, joen neuvolakuulumisia olisi taas luvassa seuraavaksi.